Löytöretkellä omassa kodissa

Pari viikkoa sitten Mies asensi raitisilmaventtiileitä alakerran huoneisiin, jotta saataisiin vähän huoneilmaa paremmaksi. Vaikutus olikin erittäin postiviinen, sillä huoneilman kosteuskin putosi yli 10 yksikköä! Nyt pyykitkin kuivuu ilman jatkuvaa ilmankuivaimen hörinää.

Mutta siihen löytöretkiosaan! Raitisilmaventtiileiden asennuksella oli myös toinen funktio. Piti nimittäin saada selville ulkoseinän rakenne ja sitä on melko vaikea selvittää ilman, että purkaa tai tekee reikää. No tässähän se tuli samaan hintaan!

Keittiön osalta oltiin jo saatu selville, että kerroksia oli jos vaikka mitä.

Sisältä lähtien

• maali
• huokolevy
• paperi
• raakapuulaudoitus
• foliopaperi
• runko ja purut

Pääsimme keittiössä siis jo runkoon asti.  

Keittiön viereisessä huoneessa, ns. pikkumakkarissa oli hieman erilainen rakenne: 

• (ainakin) kaksi kerrosta tapettia, joista toisesta löytyi mallipala yläpohjasta
• huokolevyä (tai jotain sen tapaista) 
• paperia (kuvassa paperi ja pahvikerros on menneet väärin päin) 
• pahvia, jossa tapettia
• pontattu vaakalaudoitus 
• kaksi ohutta huokolevyä ja foliopahvi

 Ulkopuolen materiaaleista meillä oli ajatus, mutta todellisesta rakenteesta ei mitään käsitystä. Sen verran tiedettiin ja oltiin saatu tutkittua, että päälimmäisen kerroksen alla on ilmarako ja minusta sen takana oli huokolevy.

Ja tällaista sieltä paljastui kun jatketaan sisältä ulos:

• foliopaperi
• vinolaudoitus
• ALKUPERÄINEN ULKOVUORAUS (kuvassa keskellä)
• huokolevy
• ilmarako
• nykyinen ulkovuoraus

Nykyiseen ulkovuoraukseen saatiin myyjältä protip. Hänen isänsä oli sanonut hänelle, että AINA pitää varmistaa, että alareunat on kunnon maalissa. Ja hän oli tehnyt työtä käskettyä. Enkä materiaalin nähtyäni ihmettele enää yhtään tuota ohjetta. Materiaali on jotain puristelevyä. Pinta on puukuvioitu ja uritettu näyttämään pystypaneelilta. Levyjen sauma on 8 "paneelin" välein. 

Nyt alle vuosi kauppojen jälkeen kiersin taloa suht kuivan talven ja kesän jälkeen ja totesin, että kyllä tuota saakin näköjään maalata. Helmat on nimittäin vähän kuprulla, samoin levyjen saumat. Eli periaatteessa kyllä melkein pitää vielä tänä syksynä heilua maalisudin kanssa nuo saumat ja helmat. Julkisivu on tarkoitus tehdä uusiksi ensi vuonna, mutta voi se mennä sitä seuraavaankin vuoteen...

Näistä löydöistä erityisen hauska oli tuo pontattu vaakalaudoitus kammarissa. Alakerrassa tuo huone tulee luultavasti kokemaan suurimmat mullistukset , mutta olisi ihana jättää jotain vanhaa pintaa näkyviin. Saapa nähdä onko laudat mahdollista käsitellä sellaiseksi, että ne voisi jättää näkyviin. Sopisivat nimittäin erittäin hyvin visioon, joka minulla on olohuoneen ja kammarin varalle ;)

Ja niin. Parin viikon päästä tulee vuosi siitä, kun tultiin katsomaan taloa ensimmäisen kerran. Tuntuu välillä kuin siitä olisi vähintään 5 vuotta. Niin paljon tämän vuoden aikana on tapahtunut - muualla kuin remonttirintamalla :D

-Annamaija

Jumalten keinu

Lahdessa Cheek sammuttelee valoja ja lauloi äsken jumalten keinusta. Läksin käppäilemään pihalle upean auringonlaskun perässä ja totesin siinä kävellessäni, että tämä tällainen vanhaan taloon hurahtaminen on kyllä kanssa yks jumalten keinu. 

Tuntuu, että kesä oli raskaampi kuin naismuistiin. Meillä ei nukuttu kauhean hyvin, ruuhkavuosiarki pamahti päälle kun minulla alkoi työt, ja remontti junnasi. Välillä oli jopa vähän tylsää tulla kotiin, kun ei vaan olisi jaksanut remontin keskellä suorittaa. 

Loppukesästä oltiin suunniteltu erinomainen viikko, jolloin piti saada kauheasti nukuttua ja rempattua ja koska suunnitelmat ei koskaan mene niin kuin piti, oltiin viikon jälkeen menty kaikilla osa-alueilla huonompaan suuntaan. 

Mutta jotain positiivista siitä seurasi. Totesin, että elämää pitää järjestää uusiksi. Karsin omaa todo-listaani ja omia vastuitani ja priorisoin asioita uusiksi. Nyt hengittäminen on taas helpompaa ja vaikka jotkut pois jääneet jutut harmittaakin, niin tämä oli juuri oikea ratkaisu. 

Viimeisen kahden viikon aikana ollaan nukuttu huonosti, tehty päätön reissu Pohjanmaalle (sieltä löytyi IHANA kaappi keittiöön!), oltu nuorimmaisen kanssa sairaalan osastolla, tehty remppaa eteenpäin, järkätty kotona paikkoja, leikitty, naurettu ja välillä stressattukin isosti. Ja silti olo on kevyt ja levännyt.

Joten olkoon jumalten keinua. Hyvä tästä silti tulee 😊

Puutarhaunelmia ja villejä suunnitemia

Jos johonkin tämän meidän kodin kanssa saa kulumaan aikaa niin pihaan. Sen perustyöstämiseen ja -hoitamiseen sekä suunnitteluun. Haaveiltiin toki isosta pihasta ja sen myötä omasta rauhasta, mutta ehkä välillä saattaa vähän tuntua siltä, että pari-kuusisataa neliötä vähemmänkin olisi riittänyt näin kaupunkialueella :D

Mutta en minä valita. Meillähän on tuossa toisella tontin puolikkaalla tilaa vaikka neljälle beachvolley -kentälle, yhdelle kouluratsastuskentälle, oikein tiukkaan pakatusti noin 90 auton parkkialueelle tai yhdeksälle tamperelaiselle ratikkavaunulle. Niin, autojen mukana pihaan mahtuisi enintään 450 henkeä, ratikan kyydissä yli 2000, joista yli 1000 saisi istua...Just saying.

Mutta nämähän nyt on ihan älyttömiä ajatuksia omakotitalon pihaan, joten jotain vähän vähemmän lennokasta pitäisi keksiä. Lapsille leikkipaikka, pihakeittiö, autotalli, pihasauna, keittiöpuutarha ja kahvisalonki. Ja 1000 neliötä nurmikkoa :D

Piirreltiin tässä taannoin vähän ajatuksia paperille, ikään kuin luonnosta. Päästiin ilman lapsia treffipäivälliselle ja mitäpä sitä muutakaan kuin remonttia miettisi. Mutta jos nyt oikein jotain positiivista etsii, niin eipähän puhuttu koko aikaa lapsista. Koko aikaa 😉Saatiin meidän mielestä hieno suunnitelma aikaiseksi, mutta silti tekee mieli laittaa vielä ammattilainenkin miettimään tontin käyttöä, koska he kuitenkin osaavat ajatella asioita, joita ei itse tule ajatelleeksi. Se kuitenkin jo päätettiin, että autotalli saa siirtyä, koska nyt sen eteen pitää ajaa pihakaivon ympäri ja ulko-oven edestä. Kätevää toki, että ostokset saa suoraan ovelle, mutta lasten kanssa haluaisin kyllä pihan rauhoittaa ihan vaan olemiselle. Toisaalta autotalli ei ole riittävän iso kahdelle autolle, tai oikeastaan edes yhdelle, niin uusiksi se menee joka tapauksessa. Jos minä jotain elintasopattia tahdon elämääni, niin sen, ettei tarvitse aamulla pyyhkiä lumia autosta.

Lasten leikkipiha on jo saanut kulmatolpat paikalleen ja leikkimökin ja hiekkalaatikon paikka on jo merkattuna. Toki, koska voin, saatan vielä muuttaa mieltäni hiekkalaatikon sijainnista ja sitten taas keskustelemme, että onko se nyt hyvä vai ei. Pitää tehdä sellainen hiekkalaatikko, että sen saa halutessaan siirrettyä...Leikkimökki on suunniteltu lasten kanssa yhdessä ja siihen tulee kioski-ikkunat ja kaikki. Sattumalta törmäsin netissä leikkimökkiohjeeseen, joka on tismalleen samanlainen ulkoasultaan kuin meidän suunnittelema. Mökin ohje on alunperin ilmestynyt Kotivinkissä joskus vuosituhannen vaihteessa ja tämän etuna on se, että mökki on sen verran tilava, että se toimii vaikkapa vierasmajana sitten joskus kun lapset ovat kasvaneet mökki-iästä ohi :)

Raparperit saivat muhevan maan alleen. Oli aika kaivaminen tuossa savikuopassa, mutta kannatti, koska rapsut ovat jo aika komeat tänäkin kesänä!

Kasvimaatakin on jo aloiteltu, mutta se voi olla että hyötypuutarhaa tulee muuallekin pihaan kunhan piha vähän muotoutuu. Ei muuten saatu mansikoita tänä kesänä kun kastelija oli vähän laiskanpulskea, köh. Serkulla kävin kylässä tässä taannoin yhdellä reissulla ja tehtiin hyviä vaihtokauppoja. Minä vein heille kampetta, minkä aika on meidän perheessä ohi ja kotiin ähteissä kaivoin heidän pihastaan mukaani kirsikkapuun verson. Win Win!




Ja johan tuo Mies löysi pihasaunankin meille! Itse olen haaveillut sellaisesta siirtohirsikehikkoon tehtävästä saunasta, mutta tontin rakennusoikeudet ei ehkä anna myöden sellaiselle. Miehen idea oli niin hyvä, että kun hän sanoi "Nyt minä löysin täydellisen!" niin tiesin heti mitä hän tarkoitti :D Pihasauna tulee olemaan aika todella oleellinen siinä kohti kun kaivamme kellaria auki, koska mitään muuta pesupaikkaa meillä ei ole.

Summa summarum lienee, että nurkka kerrallaan tämä tästä muotoutuu yksi yhtenäinen piha eikä meidän tarvitse täyttää tuota toista puolikasta ratikoilla, hevosilla tai lentopallon pelaajilla. Mutta saattaa siihen mennä "pari-kolme"- vuotta aikaa ja jonkun verran ehkä hikeäkin. 

 Sillä välin voin ihailla näitä helppoja puutarhan iloja. Yllättäen löytynyt pioni ja männyssä kiikkuvat orvokit :)



-Annamaija

Remonttisuunnitelmien äärellä.

Viikonloppuna päästiin tekemään isolla kädellä töitä kun lapset pääsivät nauttimaan mummun hellästä huomasta. Työn alla oli keittiön lattian purkutöiden saaminen seuraavaan vaiheeseen.
Nyt olemme purkaneet kaksi tilaa siihen pisteeseen, että nähdään mitä kaikkien pintojen alla on, miten syvälle loppujen lopuksi pitää purkaa ja mitä vaihtaa. Ja vasta nyt päästään niiden lopullisten suunnitelmien äärelle. Viikonloppuna kävi taas hyvin selväksi, että kovin tarkkoja suunnitelmia ei ole mahdollista tehdä, sillä jokaisen kerroksen alta voi löytyä oikeastaan mitä tahansa. 

Suuressa mittakaavassa meidän alkuperäinen remonttisuunnitelma oli:

1. Keittiö ja vessa (sis käyttövedet ja viemärit)

2. Salaojat ja kellari

3. Yläkerta

4. alakerta

5. ulkoverhous

6. piha ja ulkorakennukset

Aikajana näille oli noin projekti/vuosi

Purkutyöt ovat jo kääntäneet suuren mittakaavan suunnitelmat ympäri. 

1. Keittiö ja vessa (sis käyttövedet ja viemärit)

2. ulkoverhous ja ikkunat

3. salaojat ja kellari ja samalla pihan ja piharakennusten perustustyöt

4. yläkerta

5. alakerta

6. piha ja ulkorakennukset loppuun. 

Näiden aikajana on huomattavasti tiukempi, 2+3 pitäisi elämän sujuvuuden takia saada aikaan saman vuoden aikana. Eli remonttiin kuluva kokonaisaika lyhenee vuodella.  

Tavoitteena oli myös säästää niin paljon olemassa olevaa kuin mahdollista, mutta tällaiset varman päälle ottajat ei osaa olla penkomatta pohjia myöden. Samalla sitten löytyy kaikenlaisia pieniä lisäprojekteja sitä mukaa kuin pintoja avaa. Keittiöstä löytyi viimeisin tällainen, siitä vähän lisää myöhemmin. 

Näiden kokemusten valossa suosittelen siis suunnittelemaan remontin seuraavasti.

1. Pura kaikki mitä ajattelit ja kurkkaa varovasti senkin taakse mitä et ajatellut purkaa

2. Istu alas ja mieti, että mitäs nyt sitten. 

3. tee suunnitelmat

4. toteuta.

Kaikki ennen vaihetta 1 tehty liian yksityiskohtainen suunnittelutyö menee luultavasti hukkaan kuitenkin. Onneksi ei tilattu lattialautoja tälle viikolle, koska niitä ei saisi lattiaan edes ensi viikon aikana ja ne pitäisi asentaa viikon sisällä toimituksesta.

Seuraavaksi voisi istua miettimään budjettia 1000 euron tarkkuudella, mutta ensin suuntaan nenän kohti uutta työpäivää :)

-Annamaija

Yllätysreikiä

Kun lähtee purkamaan seinää tällaisesta vanhasta talosta, ei koskaan voi olla varma mitä tulee vastaan. Tällä kertaa en päässyt edes varsinaiseen seinään asti kun ensimmäinen kummastuksen aihe tuli eteen.

Ryhdyin purkamaan keittiöstä komeroa, joka on uuden keittiötason, lieden ja hellan tiellä. Hyvässä kunnossa ollut ovi oli viety jo aiemmin autotalliin odottamaan kunnostusta ja mahdollista uudelleen käyttöä, joten saatoin ottaa samantien sahan käteen. Ensin komeron seinät kahteen osaan, että sain revittyä ne irti, sitten takalevy pois. Yllätys olikin aikamoinen kun takalevyn takana oli pahvia. Vaikka laudasta, nauloista, purusta ja aaltopahvistahan nämä talot tuntuu olevan rakennettu ;)

Pahvin takaa löytyi vielä erikoisempia juttuja. Siellä oli nimittäin kaksi noin 5cm halkaisijan reikää. Toinen 60 cm korkeudella, toinen komeron yläosassa. Alempi reikä on tukittu jossain vaiheessa sanomalehdellä ja lehden analyysi paljasti, että tukkiminen on tapahtunut joskus vuoden 1963 jälkeen. Mitä ihmettä tässä on oikein ollut?

Sitten keksin, että no nehän on tuuletusreiät! Ehkä siinä on ollut jopa jääkaappi/kylmiö! Ja kunnon kylmiön tapaan tämäkin oli vähän valuttanut vettä. Onneksi seinä ja lattia olivat kuivat, joten kosteutta ei ole ainakaan jäänyt muhimaan sinne vuosiksi ja suurin tästä aiheutuva korjaus on kahden vaakalaudan vaihto.

Josta päästäänkin siihen vaakalaudoitukseen. Nyimme sitä Miehen kanssa ja totesimme, että onpa jotenkin heppoinen seinä, kun sen saa melkein käsin repäistyä syliinsä.

Purimme hieman lisää päällä olevaa haltexia ja kappas perhanaa. Siellähän onkin piilossa ikkuna-aukko!. keittiössä on tällä hetkellä yhdellä seinällä 190 cm leveä ikkuna ja toisella seinällä noin 60 cm leveä ikkuna. Kuinka ollakaan, kapean ikkunan vieressä jatkuu ikkuna-aukko ja sitä on kokonaisuudessaan 190 sentin ikkunan verran.

Ikkunathan tässä keittiössä tulevat noin 77 sentin korkeudelle lattiasta, joten sellaisenaan tuota ikkunareikää ei voi ottaa käyttöön. Mutta ei hätää! Insinööri keksii plan B:n tuosta vaan. Jahka saadaan ensin purettua kaikki, laitetaan ikkunareikä edelleen umpeen ja kasataan se keittiö, joka nyt on ostettu. Kun tulee julkisivuremontin aika, voidaan harkita uudelleen sekä ikkunaa, että keittiökalusteita. Saatoimme siis juuri päättää, että tehdään ehkä keittiöremontti uudelleen noin 5 vuoden päästä. Ahh, ihanaa :D

Mutta kaikkein suurin riemu oli jälleen värit, jotka kaiken alta paljastui. Tässä talossa ei ole värejä säästelty ja olen siitä aivan mielettömän iloinen! Koska tästä tulee meidän huvikumpu, värikylläinen iloittelupaikka, jossa elämä saa näkyä!

-Annamaija

Uudessa kodissa

Tammikuun lopun jälkeen on ollut hiljaiseloa ja olen kerännyt takaraivoon 1000 ja 1 blogausaihetta. Syynä tälle on se, että muutto tuli ja yllätti meidät :D Sitä voisi kuvitella, että kun ostaa talon, johon ryhtyy tekemään remonttia, ei muuttokaan tule yllätyksenä. No niinhän sitä voisi :D

Vaan kävi niin iloisesti, että kuulimme tammikuun lopulla, että lapsilla on uudella paikkakunnalla helmikuun alusta päiväkotipaikat. Ja sitten totesimme, että remontti ei etene mitenkään, jos joudumme ajamaan tuota 35 minuutin välimatkaa vanhan ja uuden kodin välillä. Alunperin meidän piti muuttaa vasta helmikuun puolessavälissä, mutta toimmekin sitten aivan tarpeellisimmat jo tammikuussa. Ja sitten muutimme. Ja muutimme. Ja muutimme. Melkein kolme viikkoa. Meinasi jo usko loppua siihenkin :D

Mutta nyt ollaan täällä! Ja käydään jääkylmässä vatisuihkussa. Ja PESTÄÄN PYYKKIÄ, koska putkimies laittoi pyykkikoneen ja kellarin tiskialtaan kiinni. LUKSUSTA! Ja eletään työ- ja päiväkotiarkea.

Vessan remontti on vaiheessa, hyvässä vaiheessa, mutta vaiheessa. Siitä lisää myöhemmin. Keittiön remontti odottaa että joku taikoo sen ensin tyhjäksi kaikista tavaroista. Siitäkin lisää myöhemmin.

Tilasuunnitelma alkaa muodostua takaraivossa siinä määrin, että pitää laittaa sitä paperille. Siitäkin lisää myöhemmin. Olen myös fiilistellyt kuinka tämä koti on valon puolesta täydellinen vapaapäivien hitaaseen olemiseen.

Olen lukinnut itseni ja lapset kertaalleen ulos 26 asteen pakkaseen. Onni on ystävät naapurissa.

Ja olen rakastunut täysin tähän paikkakuntaan, kylään ja tuohon Turun junaan. Se pitää arjen rytmissä vaikka kaikki muu on vähän vinksallaan. Aina se tuosta menee ikkunat vilistäen.

Ihanaa kevään alkua!

Kun vauva ei nuku

Olen kirjoittanut tämän tekstin väsymyksestä melkein viisi kuukautta sitten.

----teksti alkaa----

Heräät aamulla viideltä suht virkeänä vauvan ölinään. Ai että! Me on nukuttu! Edellisen kerran herättiin noin 15 minuuttia sen jälkeen kun olin mennyt nukkumaan yhdentoista aikaan ja sitten viideltä. Ihanaa! Jostain syystä(TM) vauva on loikannut yön aikana tuohon viereen, mutta ehkä isä on nostanut sen siihen. Syöttö ja takaisin nukkumaan. Aamulla heräät kuolemanväsyneenä vaikka oli niinkin hyvä yö.

Aamun aikana käy ilmi, että kahden aikaan yöllä olet hakenut vauvan sängystä, imettänyt hänet ja ilmeisesti ottanut sitten viereen nukkumaan. Ei mitään muistikuvia siitä, että on kuljettu pitkin asuntoa. Ja jännä, että nukuttaa kun unipätkät onkin olleet lähes viiden tunnin sijasta melkein kahden tunnin pätkiä.

Seuraavana yönä herätään parin tunnin välein, valvotaan aamuyöllä reilu tunti ja syödään vähän joka välissä. 6.00 pärähtää Miehen herätyskello, koska hänen pitäisi töihin. Ärähdän, että sulkee sen. Ettei juuri nukahtanut vauva herää. Sammun vielä hetkeksi, vaikka omakin kello soittaa 30 minuutin kuluttua. Isommat pitäisi viedä päiväkotiin kahdeksaksi. 30 minuuttia kuluu. Torkutan ensimmäisen soiton. Seuraava soi 6.45, torkutan senkin ja kuulen Miehen ja lasten ääniä alakerrasta. 

Hetken päästä havahdun ja ensimmäinen ajatus on, että sadetakit ei ole kassissa. Lähden "kävelemään" kohti eteistä. Liike lähinnä muistuttaa kävelyä, koska jalkoja on täysin mahdoton nostaa ylös. Aivoissa raksuttaa, että joitain piti pakata, mutta eteisessä en muista mitä, mistä tai mihin. Katselen ympärilleni ja yritän keksiä edes jotain pakattavaa. Muistan, että sadetakit ja muistan jopa missä ne on. Katson sadevarustesäkkiä ja mietin, että jotain sieltä puuttuu. Siellä on kahdet housut, kaksi takkia, kahdet hanskat ja kaksi kumisaapasta. Kaikkia on kaksi. Mikä siis puuttuu? Hetken päästä tajuan, että sieltä puuttuu jotain vihreää. Aivan, pienemmän kumpisaappaat, kumisaappaita pitää olla yhteensä neljä. 

Saan pakattua sadekamat ja Mies ja lapset kömpii yläkertaan. Saan osakseni vähän kummastuneita katseita. Minun ilmeisesti oletetaan olevan nukkumassa, Mies hoitaa lapset päiväkodille. "Oletko varma? Sinun piti töihin jo aikoja sitten?" Saan kehoituksen mennä nukkumaan. Kömmin peiton alle ja herään yhdeksän jälkeen. 

Aamulla mietin, että olipa kiva kun saatiin yli 3 tunnin unipätkä (6-9) vielä aamuun. Ihmismieli on vahva kun se yrittää suojella siltä ikävältä tosiasialta, ettei ole nukkunut läheskään tarpeeksi. Myöhemmin tajuan, että tosiaan kävinhän minä tekemässä lähtöpakkausta aamulla.

----

Hippu-vauvan raskausaikana vähän vitsillä sanoin, että kun meillä on jo yksi huonosti nukahtava ja yksi huonosti nukkuva lapsi, niin meille voi syntyä joko lapsi joka nukahtaa ja nukkuu hyvin. Tai sitten ei. Well the joke's on me.

Hippu tykkää lenkkeillä alkuyöstä. Hän huutaa jos ei pääse lenkille. Niinpä me lenkkeillään ja metsästetään Pokemoneja siinä yhdentoista aikaan illalla. Yleensä tämän seurauksena hän nukkuu ensimmäisen unipätkänsä vaunuissa ja jollei nuku vaunuissa, niin sitten hän nukkuu repussa. Koska aina välillä hän huutaa ellei pääse repussa lenkille. (rehellisyyden nimissä pitää kuitenkin sanoa, että on niitäkin ihmeitä tapahtunut, että hän nukahtaa sisälle. Kuten vaikka tänään - lähes itsekseen, omaan sänkyynsä, ilman huutoa. En kuitenkaan vielä odota tästä muodostuvan tapaa.)

Ja sitten hän tykkää herätä. Herääminen on niin kivaa. Mitä useammin sen parempi, mutta ainakin nyt se kolmisen kertaa yössä. Ja koska herääminen on kivaa ja nukahtaminen tylsää, niin mikäs sen parempaa kuin VALVOA yöllä. Ainakin semmoinen tunti, mutta ihan hyvin voi valvoa vaikka kaksi, tai sitten voi torkahtaa aina hetkeksi ja herätä sitten taas, niin että edes äiti saa valvoa! 

---

Miltä väsymys sitten tuntuu?

- Silmäluomet painaa. Tonneja. 

- Oksettaa

- muisti ja aivot prakaa pahasti (oli vaikeuksia muistaa google-pohjaisen sähköpostin loppuosaa. Siis sitä @gmail.com -osaa. @ -merkin tilalle yritin tarjota pistettä...)

- kädet ja hartiat kramppaa iltaisin

- levottomat jalat

- Ärtymys on käsin kosketeltavaa (mies ehdotti, että hän tulee ensi yönä hengailemaan vauvan kanssa, jos se meinaa taas valvoa. Sitten hän sanoi "oot kyllä niin äkäinen yöllä, etten tiedä saanko sua nukkumaan.")

- pienikin ylimääräinen ärsyke (liian kova ääni, kirkas valo, vääränlainen kosketus) saa sykkeen pilviin. 

- koko ajan on sellainen huojuva olo

- vastoinkäymiset saa aikaan aivan toaalisen lamaantumisen. Että jos vaikka jää rahapussi kotiin kauppareissulla, niin ei jaksa enää edes pärrätä vaan jää vain istumaan ja olemaa

----

Minä olen iloinen jokaisesta äidistä, joka kertoo, että heillä nukutaan. Ihanaa, että on lapsia, jotka nukkuu. Eiköhän nuo meidänkin jossain vaiheessa. Sitä odotellessa ei kannata ihmetellä jos puhun vähän mitä sattuu ja olen vähän muissa maailmoissa.


---teksti päättyy----

Viimeisen viikon olen nukkunut pois omasta sängystäni ja Mies on hoitanut yöllisiä touhuja. Hetki hetkeltä alkaa tuntua ihmiseltä. Vuosi sitten tähän aikaan kävin nukkumassa hotellissa kaksi yötä kun Hippu valvotti minua jo raskausaikana. Ei edes potkimalla vaan ihan vaan olemassa olollaan. Nyt hän on alkanut saada jo vähän nukkumisen ajatuksesta kiinni. Alamme olla pisteessä, jossa kaikki lapset nukahtavat suhteellisen helposti ja heräävät siedettävän harvoin. Kyllä tämä tästä!

-Annamaija

Joskus ei vaan onnistu

Pieni pintaremontti, joka Ei Mennyt Kuin Strömsössä

Muutama ihminen on kysynyt meiltä, että onko meillä paljonkin kokemusta remontoinnista, kun tuommoisen kodin ostimme. No siis. Ei. Osaamme tapetoida ja maalata ja tunnistamme työkaluja. Ja osaamme käyttää googlea ja meillä on vahva lähdekritiikki. Kyllä työ tekijäänsä opettaa! 

Mutta on meillä sitten niitäkin kokemuksia, kun ihan ei mennyt niin kuin suunniteltiin. Niitä kuuluisia EMKS-juttuja. 

Taannoin, joitain vuosi sitten, asuimme vuokralla kerrostaloasunnossa. Ja esikoisemme oli 3-vuotias nuori taiteilija, joka ei antanut vision ja toteutuksen välille muodostua liian pitkää kuilua. Niinpä hänen huoneensa seinässä oli eräänä päivänä kauniita kalliomaalauksia. Maalatun seinän kohdalla asia ei ollut mikään ongelma, sillä senhän saa taikasienellä pois. Mutta se tapetti. Sille ei ollut tehtävissä mitään. Onneksemme asunnon vuokranneella yhtiöllä oli remonttirahaa asukkaille ja me emme olleet käyttäneet omaamme. Päätimme odottaa muuttoon asti kauniiden kuvien kanssa ja sitten ennen muuttoa poistaa tapetin ja maalata seinän. WHAT COULD GO WRONG?

Kävin yhtiön valtuuttamassa rautakaupassa hankkimassa tarvikkeet (tapetinpoistoaineen, maalin ja maalaussetin, jossa oli tela, maalikaukalo, lasta, hiomapaperia ja kittiä). Sai kirjalliset ohjeet ja vinkin myyjältä, että kannattaa hioa kittaukset ennen maalausta ja maalata pari kerrosta. No tämä selvä! (Ensinnäkin, kuka EI hio kittauksia?)

Ja sitten ei muuta kuin kotiin ja hommiin perjantai-illan iloksi niin saadaan huone valmiiksi ennen kuin sunnuntaina lähdetään viimeistä kertaa. Tapetti vettymään ja hetken päästä pääsimme irroittamaan ensimmäisen vuodan.

Ou. Mai. Kaad. Jopa minä tiesin sillä hetkellä, että ei tää nyt ehkä ihan onnistu. Tapetin alla oli raaka betoniseinä. No, kun seinä oli kasteltu ja yksi vuota jo revittykin, niin eipä siinä auttanut muu kuin repiä loputkin ja katsoa mitä sieltä muualta löytyy. Ja samaa löytyi, Betoniseinä, jossa oli lusikan kokoisia kuoppia. On suoranainen ihme, että tapettipinta oli pysynyt niin tasaisena. 

Katseltiin sitä hammastahnatuubin kokoista kittiputelia, ja 4*2,5m kokoista betoniseinää ja mietittiin, että mahtaako maksaa vaivaa edes yrittää. Mutta kun on kerran aloitettu niin pitäähän se yrittää. No, ei maksanut vaivaa. Kitti ei pysynyt lähimainkaan kiinni seinässä ja hiomalla (muistathan miten tärkeää se on!) se tippui loputkin alas. Maalipurkin kohdalla jo sitten todettiin, että ehkä me vaan jätetään tämä tähän ja todetaan, että ei kyllä meidän käytettävissä olevilla materiaaleilla saa tästä sellaista kuin pitäis tulla. Lähetimme yhtiön suuntaan sähköpostia, jossa pahoittelimme ettei meidä Remontti-Reiskan taidot nyt yltäneet tähän haasteeseen. He eivät olleet tästä moksiskaan, mutta veloittivat meiltä muuton jälkeen kuluina siivouskaapissa olleen turvasalvan poiston ja vessan oven vaihdon, koska siinä oli 4 (edellisen asukkaan kiinnittämää) pimeässä hohtavaa tarraa. Ilmeisesti heitä sitten kuitenkin harmitti...

No mutta. Opimme sen, että kittiä kannattaa olla aina enemmän kuin tarpeeksi. Ja että tapetin alle kannattaa kurkistaa vaikka jostain nurkasta ensin.

Paljasta "parhaat" remppakämmisi! 

Remonttikatsaus

Nyt jos koskaan on hyvä hetki remonttikatsaukselle, sillä eilen ja tänään on taas hommat nytkähdelleet eespäin oikein isosti. Putkari joutui muihin hommiin muutamaksi päiväksi ja me tehtiin sillä välin niin paljon valmisteluja kuin pystyttiin ja osattiin. Eilen hän oli sitten kurvannut laittamaan kellariin viemäröintiä ja johan olikin homma edennyt. 

Reilu viikko sitten putkimies kävi purkamassa vessasta kaikki kalusteet pois. Lavuaarin, pöntön, lämminvesivaraajan ja pumpun. Varaajaa ja pumppua oli tarkoitus joskus ehkä vielä käyttää vielä jossain, jos mahdollista. No, se ei ollut mahdollista, sillä laitteet hajosi suunnilleen käsiin. Saman kohtalon on kokenut jo esimerkiksi kellarin portaikon valaisin kun polttimo jäi Miehen käteen ja kantaa ei vaan saanut enää irti. Valaisinkaupoille siis! Mutta nyt on siis saatu vessasta kaikki irtoava pois. 

Miehen hommaksi jäi piikata vessan lattia auki ja kantaa sieltä kaikki täytteet pois. Teräsverkolla vahvistetun betonikakun alta löytyi kaikkea hiekasta sahanpuruun ja hiiliin!?!? Säästöä se on pienikin säästö? Lisäksi sieltä löytyi aikansa aarteita, niistä kuulette myöhemmin ;) Nyt kun saadaan vielä vanhat viemärit piikattua irti lattiasta, niin putkari pääsee tekemään taikojaan vessan kanssa. Sitten pitäisikin olla selvillä millainen lattiarakenne tuohon tällä kertaa kannattaa tehdä. Sahanpuruja ei ehkä kuitenkaan enää laiteta sinne pohjimmaiseksi betonia vasten. On suorastaan ihme, että ne oli pysyneet suht hyvässä kunnossa siellä. 

Vessan lattia on nyt noin 40cm syvemmällä kuin vielä reilu viikko sitten. Oli vähän hobitti olo, kun kävin mittailemassa siellä tänään. Josko nyt en muutenkaan ole mikään pituudella pilattu. 

Koska käyttövedet ja viemärit menee nyt uusiksi kaikilta mahdollisilta osin, suoritettiin piikkauksia myös kellarissa. Vesilaitoksen, vai kunnan?, miehet kävivät asentamassa mittarin vesiputkeen ja NYT TULLOO VETTÄ! Ai että mikä juhlapäivä se oli! Sitten olikin luvassa yllätyksiä, ei välttämättä negatiivisia, mutta ei nyt erityisen positiivisiakaan sitten tarkemman perehtymisen jälkeen. Kellarissahan ei siis myyjän sanojen mukaan ole tehty mitään. No sokea näkee otsallaankin, että jotain siellä on tehty, kun seinien rivinteerausten rappaukset on niin siistit ja lattiakin melkein hohtaa uutuuttaan. Mutta mitä siellä on tehty ja milloin, se oli vähän epäselvää. 

No, ei ole enää. Tai ajankohta on edelleen epäselvä, mutta nyt tiedetään jo mitä siellä on ainakin tehty. Piikkausten myötä selvisi, että kellari lattia on jossain vaiheessa tehty joko uusiksi tai ylipäänsä tehty. Ja tämä on tehty ns moderniin aikaan, sillä betonissa oli teräsverkkoa (joka on ymmärtämäni mukaan jonkin sortin ihme tämän ikäisessä talossa) ja betonin alla styroksia ja hiekkaa. Näiden kohdalla luonnollisesti ensin hihkaistiin ilosta, että ei voi olla totta, kellarin lattiaa ei tarvitsekaan kaivaa auki! Kunnes tajuttiin, että kellari on edelleen pari-kolme senttiä liian matala Miehelle. Hieman myöhemmin sitten tajuttiin, että styroksi ja hiekka on väärässä järjestyksessä, joten lattialle on joka tapauksessa pakko tehdä jotain. Eli olipa mukava yllätys, mutta kaivuuhommiksi tää silti menee. Mutta positiivisen yllätyksen puolelle keikahtaa ehdottomasti se tieto, että talon pohjaviemäri on vaihdettu muoviseen ja vesijohdot menee suojaputken sisällä kellarin lattian alla. Tämän tiedon myötä kellarin lattiaremontti voi huoletta odottaa pari-viisi vuotta. Saadaan nauttia vatisaunasta oikein olan takaa, sillä saunaa fiksataan vasta kun kellarille tehdään jotain. 

Eilisen ja tämän päivän aikana putkimies oli piikkaillut vielä vähän lisää lattiaa, jotta oli saanut asennettua lattiakaivon kellariin ja laitettua viemärit lämminvesivaraajalle ja pyykinpesukoneelle. Ottaen huomioon, että meillä ei ole esimerkiksi suihkua, meidän 220 litran lämminvesivaraaja on EHKÄ VÄHÄN iso tällä hetkellä, mutta ehkä tässä vaiheessa on fiksua asentaa laite, joka on sopiva parinkin vuoden päästä. 10 vuoden päästä voin nähdä, kuinka 220 litraa ei riitä mihinkään kun teinikolmikko lähtee suihkureissulle.

Siellä sitä nyt on, käyttövesihana ja viemäreitä. JEE! Haettiin sellaista väliaikaista ratkaisua näille, mutta itseasiassa ihan tosi hyvä, että ne on nyt kunnolla tehty, kun ei ole mitään suunitelmaa kellariremontin ajankohdalle. Ja jos tuosta joskus siirretään pois nuo vettä vaativat laitteet, niin ainahan siihen voi tehdä aulabaarin! ;) 

Huomenna alkaa siis kellarissa valuhommat ja minä jatkan vessan seinien purkamisella. Ajattelin ihan vaan vähän kokeilla miten muurista irtoaa laasti. Ihan vaan vähän. 

Ja siis remonttihan ei ole YHTÄÄN lähtenyt lapasesta, sillä olemme suunnitellun vessaremontin lisäksi purkaneet vasta keittiötä ja aloittaneet avaamaan eteisen lattiaa. Sähkön pintavedot kuuluu talon henkeen ja niitä käytämme kun se on järkevää, mutta yritämme löytää päälinjoille vähän suorempia reittejä, ettei tarvitse kuljettaa kilometritolkulla johtoa pitkin seiniä ja nurkkia. 

Viikonloppuna juhlitaan esikoisen syntymäpäiviä, joten perjantaina vietetään remonttivapaata ja annetaan ammattilaisten tehdä sen mitä pystyvät. Ensi viikolla taas uudella tarmolla, sillä muutto häämöttää jo!

-A

Pieniä iloja pinnan alla

Välillä hykerryttää ihan tosi pienet asiat. 

Olen alusta asti harmitellut, että muuten alkuperäiskuntoisessa talossa ei olekaan tyypillisiä viilutettuja väliovia vaan ovet ovat valkoisia. Monen oven pinta näyttää lisäksi siltä, että se on jonkun sortin lastulevyä. Erityisesti vessan oven kohdalla tämä on harmittanut isosti. Jossain takaraivossa on ollut ajatus, että pitää kuitenkin kurkata maalipinnan alle että olisiko siellä sittenkin jotain puuta.

Eilen sitten aloitettiin vessan purku ja nostin oven pois paikaltaan. Siinä samalla huomasin, että oven runko on ainakin ihan täyttä puuta

Melkein ilon kiljahdus pääsi suusta kun tajusin, että maalin alla oikeasti on ehkä sittenkin jotain muuta kuin lastulevyä 👏

Ja kuin tilauksesta myös eteisen ja kuistin välisestä ovesta lohkesi pala maalia kupruilleesta kohdasta. Tämä on luonnollisesti huono asia, koska se tarkoittaa että oven sisäpuolelle tiivistyy kosteutta ja asialle pitäisi keksiä jokin ratkaisu. Mutta alkuperäisten ovien esiin kaivamisen kannalta tämä on ihana uutinen! 

Sovittiin kuitenkin, etten ihan vielä lähde ostamaan kuumailmapuhallinta vaan tehdään tuo vessa ensin loppuun. 

Eilen jo vähän purettiin, kun haluttiin selvittää, miksi vessan seinät on 20 senttiä paksut myös muualla kuin muurin kohdalla. Tuli lastulevyn alta vastaan lautoja ja mitä ilmeisimmin jotain asbestiasiaa. Äh. Huomenna putkimies tulee irroittamaan vesikalusteet ja sen jälkeen päästään purkamaan vähän lisää. Katsotaan, miten sitten edetään.

Mutta tänään mennään valitsemaan pönttö, ja uusi allaskaluste ja peili ja maalit ja laatat ja muut pintamateriaalit. Sitten se onkin enää piikkausta vaille valmis. Optimisti, optimisti.

-A

Ensimmäisen kvartaalin suunnitelma

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Päätin joulukuun alussa, että teen vuoden ensimmäisestä kvartaalista projektin työnhaun ja remontin suhteen. Ehkä tähän voisi vähän muitakin elämän osa-alueita liittää, nimittäin ainakin pitäisi jotain liikuntaa ruveta harrastamaan aktiivisesti. Kvartaaliajattelu ei ole varsinaisesti tekemiseni keskiössä enkä erityisemmin pidä siitä, mutta on sillekin paikkansa. 

Ja koska putkimies tulee ensi viikolla tekemään käyttövesiä ja vessaa laatat on tilaamatta, niin äkkiä suunnittelemaan tavoitteita, että pääsee suunnittelemaan toteutusta!

Remontti ja uusi koti

Seuraavan kolmen kuukauden tärkeimmät asiat ovat

Käyttövesiremontti

Vessaremontti

Muutto

Keittiöremontin suunnittelu

Kaksi ensimmäistä pitäisi tapahtua ensi viikolla, joten niiden kanssa saa varmaankin rapsutella takaraivoa. Vessan kalusteista on ajatus, mutta mitään ei ole vielä päätetty. Laattoja on katseltu ja niistä on ajatus, muttei kirkasta visiota. Ja mitään ei ole vielä tilattu. Putkimies lupasi, että hän kyllä hoitaa lämminvesivaraajan paikalle. Hyvä, kiitos. Toivottavasti myös kantaa sen sisälle ensin portaat ylös eteiseen ja sitten alas kellariin. Raahattiin nimittäin miehen kanssa aavistuksen normaalia isompi jääkaappi kaksistaan sisälle ja jatkossa tilaan asiat asennettuina :D No mutta  nyt on jääkaappi!

Työnhaku

Koska mies jäi nyt isyysvapaalle, minulla on oikeasti aikaa hakea töitä ja unelmaduuniani. Siis sikäli kun remontilta ehtii.  Tähän piti tehdä jotain suuria hienoja tavoitteita, ja päädyin tällaisiin. 

Joka viikko kontakti yhteen uuteen yritykseen 

Viikottain uusi teksti LinkedIniin

LinkedIn-näkyvyyden kasvattaminen verkostoa kasvattamalla ja keskusteluihin osallistumalla

Mies armollisesti muistutti minua joulukuussa, että en voi asettaa tavoitteiksi sellaisia, joihin en itse viime kädessä pysty vaikuttamaan. Siispä listalta ei löydy työhaastattelujen lukumääriä. Tällä hetkellä työnhaku on taas kivaa vaikka syksyn lopulla uhkasi jo vähän sellainen pieni ahdistus iskeä. Eiköhän tästä minutkin töihin saada kevään aikana!

Muut tavoitteet

Muiden tavoitteiden joukko on sekalainen seurakunta eri elämänalueilta olevia tavoitteita. Tännekään en laita mitään sellaista, mikä ei viime kädessä ole kiinni minusta, joten esimerkiksi mitään nukkumiseen liittyviä tavoitteita ei ole mitään järkeä kirjata kun perheessä on kolme alle 6-vuotiasta. Nukkuminen olisi kyllä toivelistalla ihan kärkisijoilla, mutta katsotaan sitä sitten 3 vuoden päästä :D

Sen sijaan tavoittelen tällaisia asioita

3 liikuntakertaa (minimikesto 30 minuuttia) per viikko

Koko perhe hiihtoladulle

Käsitöitä yhtenä päivänä viikossa (remonttia ei lasketa käsitöiksi)

Näiden avulla pääsee jo eteenpäin. Eikä mielikään ole niin kaaos kun voi vain todeta, että nyt on näiden asioiden aika ja muiden asioiden aika on myöhemmin. Katsotaan sitten huhtikuussa, että kuinka kävi! Ja nyt sen vessaremontin suunnitelman kimppuun.

Millaisia tavoitteita sinä olet asettanut itsellesi tälle vuodelle?

Ihanaa viikonloppua! M

-A