Tammikuun lopun jälkeen on ollut hiljaiseloa ja olen kerännyt takaraivoon 1000 ja 1 blogausaihetta. Syynä tälle on se, että muutto tuli ja yllätti meidät :D Sitä voisi kuvitella, että kun ostaa talon, johon ryhtyy tekemään remonttia, ei muuttokaan tule yllätyksenä. No niinhän sitä voisi :D
Vaan kävi niin iloisesti, että kuulimme tammikuun lopulla, että lapsilla on uudella paikkakunnalla helmikuun alusta päiväkotipaikat. Ja sitten totesimme, että remontti ei etene mitenkään, jos joudumme ajamaan tuota 35 minuutin välimatkaa vanhan ja uuden kodin välillä. Alunperin meidän piti muuttaa vasta helmikuun puolessavälissä, mutta toimmekin sitten aivan tarpeellisimmat jo tammikuussa. Ja sitten muutimme. Ja muutimme. Ja muutimme. Melkein kolme viikkoa. Meinasi jo usko loppua siihenkin :D
Mutta nyt ollaan täällä! Ja käydään jääkylmässä vatisuihkussa. Ja PESTÄÄN PYYKKIÄ, koska putkimies laittoi pyykkikoneen ja kellarin tiskialtaan kiinni. LUKSUSTA! Ja eletään työ- ja päiväkotiarkea.
Vessan remontti on vaiheessa, hyvässä vaiheessa, mutta vaiheessa. Siitä lisää myöhemmin. Keittiön remontti odottaa että joku taikoo sen ensin tyhjäksi kaikista tavaroista. Siitäkin lisää myöhemmin.
Tilasuunnitelma alkaa muodostua takaraivossa siinä määrin, että pitää laittaa sitä paperille. Siitäkin lisää myöhemmin. Olen myös fiilistellyt kuinka tämä koti on valon puolesta täydellinen vapaapäivien hitaaseen olemiseen.
Olen lukinnut itseni ja lapset kertaalleen ulos 26 asteen pakkaseen. Onni on ystävät naapurissa.
Ja olen rakastunut täysin tähän paikkakuntaan, kylään ja tuohon Turun junaan. Se pitää arjen rytmissä vaikka kaikki muu on vähän vinksallaan. Aina se tuosta menee ikkunat vilistäen.
Ihanaa kevään alkua!
